Share |

Osakeyhtiö Seuratalo Sampo - historiaa

Valmisteleva toimikunta maaliskuussa 1921

Maaliskuussa 1921 Sampo Osakeyhtiön perustamista varten muodostettiin valmisteleva toimikunta. Toimikuntaan ja osakeyhtiön ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana insinööri R. Haglund, jäseninä tuntikirjuri Vihtori Haapasalo, johtaja J. Merisalo, asioitsija E. Pälli, Otto Hampspinnare ja rakennusmestari Nilsson.

Sampo saa alkunsa

Pyhäkoululaisten kannatusyhdistys myi Kokkokallio-nimisen palstan Sampo rakennuksineen Osakeyhtiö Seuratalo Sampolle 1.10.1921. Osakeyhtiö Seuratalo Sampo oli merkitty kaupparekisteriin 27.9.1921. Osakeyhtiön sijaintipaikkana oli Kotka ja sen tarkoituksena oli tarjota kokoontumispaikka yhdistyksille, seuroilla ja muille yrityksille.

Yksityisiä lahjoituksia ja teollisuuslaitosten avustuksia

Osakeyhtiön osakkaina oli aluksi Karhula Osakeyhtiö, Kymin Nuorisoseura, Halla Ab, Kymin Lauttausyhdistys, Karhulan Katajaiset, August Kantola, V. Gunnari, Vihtori Haapasalo ja 30 muuta henkilöä, joilla oli 1-10 osaketta henkilöä kohden. Uusi Seuratalo Sampo rakennettiin yksityisten lahjoituksilla ja paikkakunnan teollisuuslaitosten avustuksilla. Lahjoittajina olivat Sunilan saha Hackman & Co, Kymin Lauttausyhtiö, Karhula Osakeyhtiö, Halla Ab, A. A. Ahlströmin johtaja Anders Kramer, Kotkan Rautakauppa, Oy Seppo, Oskar Ahokas ja F. A. Collin Oy.

Osakepääoman lisäys remontointeja kustantamaan

Taloudellisia tappioitaan Seuratalo Sampo paikkasi lainoilla, joita yhtiö oli ottanut vuonna 1921 Henkivakuutusyhtiö Suomelta, Kymin Säästöpankilta, Karhula Osakeyhtiöltä, Sunilan Sahalta ja Kymin Nuorisoseuralta. Taloa oli korjattava 1930-luvulla ja rahaa remontteihin saatiin osakepääomaa lisäämällä. 1930-luvulta 1940-luvulle Kymin suojeluskunnalla oli enemmistö Seuratalo Sampon osakkeista. Vuonna 1942 johtaja Kramer lahjoitti pois suurimman osan Sammon osakkeistaan Lotille, Karhulan Katajaisille, Mannerheimin Lastensuojeluliitolle, Kymin Martoille, Kymin Ampumaseuralle ja Sammon Näyttämölle. Kun suojeluskunnat ja lottajärjestöt lakkautettiin vuonna 1944, A. Ahlström lunasti näiden järjestöjen osakkeet itselleen.

Käräjäistuntoja, koulutuksia, huvitilaisuuksia

Vuonna 1953 Osakeyhtiö Seuratalo Sampon vakituisina tilanvuokraajina olivat Karhulan Katajaiset, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karhulan osasto ja rouva Anna-Liisa Degerth. Näiden lisäksi juhlasalia vuokrattiin Kymen kihlakunnanoikeudelle ja ravintolaa käräjäistuntoihin. Sampon juhlahuoneistoa käytettiin muun muassa häihin, konsertteihin, teatteriesityksiin, kokouksiin, juhliin, iltamiin, huvitilaisuuksiin, koulutuksiin ja harjoituksiin. Vuonna 1956 Osakeyhtiö Seuratalo Sampo myi Kokkokallion tilasta maa-alueitaan paikallisille asukkaille 89 000 markan yhteishintaan.

A. Ahlström pääomistajana

Osakeyhtiö Seuratalo Sampon omistivat vuonna 1953 A. Ahlström Osakeyhtiö (1348 osaketta), Mannerheimin Lastensuojeluliitto (300 osaketta) Karhulan Katajaiset ry (145 osaketta) ja Kymin nuorisoseura (84 osaketta). Vuonna 1969 Osakeyhtiö Seuratalo Sampo sai vuokratuloja seuraavilta toimijoilta: Ahlströmin Karhulan tehtaat, Ahlströmin konepajakoulu, Karhulan ammattikoulu ja Karhulan Katajaiset. Tuloja tuli myös asuntojen vuokraamisesta ja erilaisilta järjestöiltä. 1970-luvulla osakkeenomistajat olivat muuten samat, mutta Kymin nuorisoseura ei ollut enää osakkeenomistajana. 1980-luvulla Karhulan ammattikoulu muutti omiin tiloihinsa jolloin talon vuokraajina olivat vuonna 1984 Karhulan Katajaiset, Karhulan konepajakoulu sekä uutena Työväenopisto.

Vuokratuloja asuntojen vuokraamisesta

Vuonna 1970 Osakeyhtiö Seuratalo Sampon johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana varatuomari Turo K.J. Tukiainen ja varapuheenjohtajana rakennusmestari Oiva Peltonen. Muut johtokunnan jäsenet olivat Sosiaalitarkastaja Erkki Paavola ja tehtaan virkailija Olavi Yrjölä. Vuokratuloja Seuratalolle toivat vuonna 1976 asuntojen vuokraaminen, Karhulan Katajaiset, A. Ahlström Oy, A. Ahlströmin konepajakoulu, Karhulan Ammattikoulu sekä erilaiset Sammonalolla järjestetyt tilaisuudet. 1.1.1980 alkaen A. Ahlström Osakeyhtiö oli Seuratalo Sampo Oy:n emoyhtiö. A. Ahlström Osakeyhtiö pitikin yhtiön kokouksiaan arki-iltaisin Seuratalo Sampon tiloissa. Vuonna 1988 Seuratalo Sampon hallitukseen kuuluivat Erkki Paavola, Hannu Rouhiainen, Olavi Yrjölä ja Martti Länsimies sekä puheenjohtajana toiminut Jarkko Nieminen.

Bingo!

Vuonna 1970 aloitettiin bingon pelaaminen Seuratalolla. Tilaisuudet järjesti paikalliset urheiluseurat. Tämä toi lisää tuloja tapahtumien järjestäjille ja vuokranantajille. A. Ahlström Osakeyhtiö osallistui vahvasti vuosien kuluessa Seuratalon kiinteistön kunnostustöihin taloudellisesti. Myös tehdaspalveluosasto kantoi kortensa kekoon.

Korjauksia, huoltoja, päivityksiä sekä tukirahoitusta

1960-luvulta eteenpäin Seuratalo Sampoon tehtiin useita kiinteistö- ja laitekorjauksia. Vuonna 2000 Opetusministeriö avusti Suomen seurataloja, ja Osakeyhtiö Seuratalo Sampoa tuettiin 30 000 markan korjausavustuksella. Vuonna 2003 Seuratalo Sampo anoi Kotkan kaupungilta kiinteistöveronsa suuruista avustusta, ja Kotkan kaupunginhallitus myönsi osakeyhtiölle yleishyödyllisenä yhteisönä 607,10 euroa. Osakeyhtiö Seuratalo Sampo oli toiminnassa vuonna 2008.

Kohtaamispaikka tapahtumien keskiössä

Tänä päivänä Seuratalo Sampo tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia eri kokoisten tapahtumien järjestämiseen. Sampo on aktiivinen päivätanssien järjestyspaikka ja erilaisten yhdistysten tapaamisten kohtaamispaikka.

Päivitetty 3.9.2018

 

Lähteet:

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä http://www.ytj.fi/yritystiedot/   12.6.2008

Elka, Osakeyhtiö Seuratalo Sampon arkisto, johtokunnan pöytäkirjat 1922-1951(#7), johtokunnan pöytäkirjat 1951-1963 (#8), yhtiökokouksen pöytäkirjat 1922-1951 (#9), toimintakertomukset 1953-1989(#16), pöytäkirjat  1954-1989(#17), yhtiöjärjestys (#19)

A.K. Osakeyhtiö Seuratalo Sampon historiikki. Karhula 1955.

http://www2.kotka.fi/kuntatoimisto/ 12.6.2008

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2000/ 12.6.2008